Viime viikolla meillä oli eka neuvola ja varhaisultra. Neuvolassa ei tapahtunut mitään sen kummempaa. Oma neuvolan tätimme oli kesälomailemassa, joten meillä oli eräs toinen, oikein mukava tyyppi tämäkin. Jutusteltiin perusasiat ja meillähän oli aika hyvin muistissa kaikki edelliseltä kerralta. Papereitakaan ei oikeastaan otettu mukaan, kun on tallessa viime kerralta. Tietty saatiin äitiyskortti ja lähete verikokeisiin. Lasketun ajan laskevat näköjään hieman erilailla, kuin nettilaskurit, kun neuvolan mukaan LA onkin 15.2.2013. Verenpaineet ja hemoglobiinithan siellä mitattiin ja kaikki oli normaaleja. Sokerirasituskokeisiin joudun ikäni ja painoni puolesta, tehdään siis yli 25v ensisynnyttäjille ja jos painoindeksi on yli jonkin rajan. Tämä koe on kuulemma aika inhottava, kun pitää juoda tyhjään vatsaan jotain kamalaa sokerilitkua, koe tosin tehdään muistaakseni vasta noin rv 26. Yksi muutos neuvolajutuissa oli tullut viime kerran jälkeen; oikeasti seuraava neuvolakäynti olisi ollut vasta rv 26. Eli aikas pitkä aika olisi ollut välissä, mutta minulle laitettiin kuitenkin yksi käynti suunnilleen rv 16, jolloin ainakin sydänääniä kuunnellaan.
Varhaisultra ei sitten ollutkaan niin kiva kokemus. Ultra tehtiin naistentautien polin puolella Jorvissa. Lääkäri oli eri kuin viimeksi samaisella osastolla. Ultraus oli aikalailla nopeahko ja lääkäri ei löytänyt sydänääniä. Kohdun sisällä raskaus kuitenkin oli. Se, että sydänääniä ei varhaisultrassa löydy, on suht normaalia, minulla ultra oli rv 6+6 ja se oli nyt turhan aikaisin. Se mikä on harmillista, Jorvi ei tarjoa mahdollisuutta uusia varhaisultraa varmistaakseen sydänääniä, tämäkin lääkäri vain tokaisi, että nyt joudut sitten odottaa np-ultraan tai sitten menet yksityiselle, jos haluat mielenrauhan. Just. Ei sillä, ettäkö olisi jotain oireita, jotka antaisivat ymmärtää, ettei kaikki olisi hyvin, mutta minun raskaushistoriani ei anna kovin varmaa fiilistä. Lääkärikään ei ollut mielestäni paras mahdollinen. Hän vaikutti suhteellisen epäosaavalta ja tietämättömältä, eikä häntä tuntunut muutenkaan kiinnostavan asiamme. Seuraava käynti on onneksi äitiyspolin puolella ja ultrauksen tekee kätilö, joka luultavasti on pätevämpi ja mukavampikin kuin tuo lääkäri.
No, vielä en ole päättänyt menenkö yksityiselle, maksaa meinaan aikalailla. Tosin voi sen ajatella olevan pieni hinta omasta mielenrauhasta. Np-ultra -ajan sain 1.8., jolloin olisi rv 11+5.
Muuten olemme malttaneet pitää suht matalaa profiilia raskauden suhteen. Kovinkaan moni ei siitä edes vielä tiedä. Lisäksi olen malttanut olla ostamatta mitään vauva-juttuja, tosin ei ole kauheasti tehnyt mielikään, kun mikään ei ole vielä varmaa. Yleensä sanotaan, että 12. viikon jälkeen olisi suurin riski ohi, niin en kyllä luultavasti uskalla siinä vaiheessakaan huokaista vielä helpostuksesta. Ehkä puolen välin jälkeen..
Kävin eilen katsomassa ensikertaa ystäviemme pientä poikaa (3vk) ja oli kyllä suloinen vauva. Hieman oli samaa näköä, kuin isosiskossaan vauvana, mutta selkeästi kuitenkin poika. :) Paljon hän söi, itki, kakkasi ja nukkui, kuten tuon ikäisillä on tapana. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti