Viime viikolla minulla oli se jälkimmäinen ja viimeinen lääkärikäynti. Lääkäri oli onnekseni eri kuin viimeksi, mutta taas aika oli hyvin paljon myöhässä ja lisäksi paikalla oli taas joku harjoittelija. Tarkastus oli aika pikainen, lääkäri kyseli kuulumiset, ultrasi, teki sisätutkimuksen ja mittasi mahan. Vauva vaikutti edelleen olevan tyttö, joka oli ihan hauska kuulla, sillä pojalla voisi tulla pienoista identiteettikriisin poikasta vaaleanpunaisissa hepeneissään, joita on jotenkin kummallisesti tässä kertynyt. Muutenkin kaikki oli taas hyvin ja normaalisti. Paikat oli vielä kiinni, eli ei olisi heti ainakaan viel ulos tulossa. Samalla lääkäri uusi Thyroxini-reseptini ja laittoi lähetteen labraan kilpirauhasarvojen tarkastukseen. Arvot oli sallittujen rajojen sisällä eli annostusta ei tarvinnut muuttaa.
Viikonloppuna minulla oli vihdoin kauan odottamani vauvakutsut. Järkkäsin ne itse. Paikalle kutsuin vain naisväkeä, joukossa oli ystäviä, äitini, anoppi, siskoni jne. Kekkereitä varten tilasin netistä aiheeseen sopivan setin kertakäyttöastioista servetteihin ja babyshower-banneriin. Ne oli tosi söpöt. Tarjolle väkerrettiin kana- ja kasviscouscouswrappejä, coctail-lihapullia, pestomozzarelloja, miniluumutomaatteja sun muuta pikkusuolaista ja makeaa taas oli vaaleanpunaisia cakepopseja, cupcakeseja ja macaronseja, sekä suklaasuihkulähde hedelmineen. Ja herkullisia oli. Tilasin Ifolorilta kutsuja varten pienen kirjan, johon jokainen sai veikkailla vauvan syntymäpäivää, -aikaa ,-pituutta ,-painoa, nimeä jne. Siitä jää kiva muisto. Ohjelmaksi olin järjestänyt vaippakisan. Eli kuka vaihtaa nopeiten vaipan Paavo-nukelle. Juhlien tuorein äiti vei tietenkin voiton, mutta minä tulin hyvänä kakkosena perästä, vaikka viimeisimmästä vaipan vaihdosta on lähemmäs 5 vuotta. Jee!
Sitten sain (tai vauva sai) myös aivan upeita lahjoja, joita en todellakaan osannut odottaa sellaista määrää. Saatiin toivomani käsikäyttöinen rintapumppu, testivoittaja itkuhälytin, itse virkattu ihanan pehmoinen vauvan viltti, tuttpullo, tutteja, ruskovillan kestoliivinsuojia, vauvaöljyä, vaippoja, Ainun pupu-ensilelu, ihana myssy, jossa korvat, jotain muitakin vauvan vaatteita, ötökkäsuoja vaunuihin ja kolme isoa kehystä, joissa kahdessa oli suurennettuna minun ja mieheni vauvakuvat ja yksi oli vielä tyhjä. Saatoin unohtaa listasta jotain, mutta ihania lahjoja oli kaikki! :) Muutoinkin juhlat olivat ihanat ja onnistuneet.
 |
| Wrapit |
 |
| Cupcakes |
 |
| Cupcake ja söpöt happi tree -lautanen ja muffinssikoristeet |
 |
| Suklaasuihkulähde |
Maanantaina alkoikin sitten virallisesti äitiysloma, eli nyt voi alkaa varmaan luvankin kanssa ottaa vähän iisimmin. :) Maanantaina kävinkin ostelemassa viimeset jutut, että sain sairaalakassin pakattua. Kassiin pakkasin vaalean punaiset halpis-crocsit (olen leveä jalkainen ja ne on ainakin mukavat), shampoota, hoitoainetta, kosteusvoidetta, hammasharjan ja -tahnan (myös miehelle), kotiutumisvaatteet itselle, vaihtovaatetta miehelle, pientä evästä (pillimehua, myslipatukoita, hedelmämössövälipaloja) ja jotain muuta. Vauvalle on turvakaukalossa oma kassi, jossa kotiutumisvaatteet ja jotain muuta pientä. Eli siinäkin mielessä ollaan siis jo valmiita. Ja perhehuonetta aiotaan toivoa, siksi miehellekin pakattu vaatetta jne.
Tiistaina oli sitten ensimmäinen perhevalmennus, jossa aiheena synnytys. Mielestäni valmennus osoittautui hieman turhaksi. Alussa hammashoitaja oli kertomassa suunhoidosta ja sitten katsottiin synnytysvideo. Valmennus oli tylsä ja mitään uutta ei oikeastaan tullut esille. Seuraava valmennus on seuraavana tiistaina ja silloin aiheena imetys ja vauvan hoito. Se voi ollakin ehkä hyödyllisempi.
Eilen meillä oli vuorossa synnytyssairaalaan tutustuminen, jonka meillä piti olla Naistenklinikka, mutta remontin takia päädyimme nyt Jorviin. Tutustumisesta jäi hyvä fiilis ja se oli mielestäni hyödyllinen. Päästiin näkemään kaiken maailman odotustilat, ammehuone, synnytyssali ja sitten lapsivuodeosasto (vai miksi sitä nyt kutsutaankaan). Tilat vaikutti asiallisen mukavilta ja kätilö kertoi synnytyksestä, sen etenemisestä, kivunlievityksestä jne. Minusta mukavaa oli kuulla, että he suosittelevatkin, ettei tee mitään kovinkaan tarkkoja suunnitelmia oman synnytyksen suhteen, kun kaikki synnytykset etenee omalla tavallaan ja paikalla on aina osaava henkilökunta hoitamassa jokaista synnytystä siihen synnytykseen sopivalla tavalla. Minulla kun ei etukäteen ole oikeastaan mielipidettä esimerkiksi kivunlievityksestä tai synnytysasennoista. Eli itse ainakin aion antautua tilanteen ja ammatti-ihmisten vietäväksi. Ainut on, että he puhuivat isän lähettämisestä kotiin, jos homma ei tunnu etenevän, mutta itse en suostu jäämään sinne itsekseni. Eli koitan selvitä kotona mahdollisimman pitkään, ettei olla sairaalassa turhan aikaisin...
Toinen mikä tutustumiskäynnillä oli mukava kuulla oli se, että ensisynnyttäjän on halutessaan hyvinkin mahdollista saada perhehuone, he kun menevät jonoissa uudelleen synnyttäjien ohi ja huoneita on ihan reilusti. Yllätyksenä tuli, että huone maksaa noin 35e/hlö/vrk. Eli kahdelta 70e/vrk ja keskimäärin sairaalassa ollaan 2-3 päivää. Eli mikään ei ole ilmaista, edes synnyttäminen. :D No kuuluuhan tuohon ruoat ja kaikki. Vierailuajat Jorvissa on klo 18-19, josta he ovat kuulemma tarkkoja ja pitävät kiinni, joka on ihan ymmärrettävää. Ai niin ja parkkeeraukseenkin menee tokin oma summansa rahaa, kun vuorokausi on 9e. Pitää muistaa käteistä pakata parkkirahaksi, oli siellä kyllä joku puhelimellamaksusysteemikin.
Tänään oli taas neuvola. Tästä eteen päin neuvola onkin viikon välein, mikä on ihan kiva juttu. Ainakin oma neuvolan tätini sattuu olemaan todella pätevä ja osaa kertoa asioita. Tänäänkin hän tunnusteli vatsaani ja kertoi, ettei vauva ole vielä laskeutunut, että ei ole vielä tulossa ainakaan viikkoon. :) Toinen mikä kertoi samasta on kuulemma syke, joka oli yhä reilussa 150. Kuulemma alkaa hidastua jonkin verran, kun synnytys lähestyy. Sf-mitta oli oikein hyvä, ihan keskikäyrällä, jopa vähän alle. Ja muutenkin tunnusteli, että ihan normaalikokoiselta vaikuttaisi, että ei ainakaan mitään jättiläistä odotettavissa, jos jatkaa kasvuaan samaan tahtiin. Verenpaine oli vähän yläkantissa, mutta ei vielä kuulemma syytä huoleen. Eli hyvältä näyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti