Arvaa kumpi!

Hihiih, tänään oli ultraus numero 5. Eli jo 5. kerta, kun pikkuista on ikuistettu paperille, tämä oli siis rakenneultra. Kaikki oli hyvin ja normaalisti. Pienoikaisen paino oli sellaisen 360 grammaa ja viikot vastasi muutenkin juuri päivälleen oikeaa.

Tällä kertaa mentiin Naistenklinikalle autolla ja parkkiin ajettiin parkkihalliin, joka tosin oli aika täynnä, saatiin varmaan vika paikka. Kiirehdittiin äippäpolille, kun oltiin jo melkeen myöhässä, tosin viimeksihän jouduttiin odottaa tosi kauan omaa vuoroa. Tällä kertaa ajat oli aikalailla kohillaan ja päästiin kätilön vastaanotolle melkein heti. Sitten vain pöydälle pötköttämään ja paita ylös. Tosin taas löytyi jotain valittamista, kun ultrauksen kuvaruutu oli hyvin pieni ja kilometrin päässä, että olis melkein kiikarit pitänyt olla, että olisin jotain siitä nähnyt. Mutta tärkeintä oli tietenkin kuulla, kun kätilö selosti samalla kuinka kaikki vaikutti olevan oikein hyvin ja normaalisti kehittynyttä. Istukka sijaitsi takana eikä ollut lähellä kohdun suuta, joka oli hyvä juttu. Vauva siellä myös väänteli hyvinkin akrobaattisia liikkeitä, kuten nosteli jalkaansa pään viereen. Pää oli painuksissa rintaa vasten ja käsi korvan vierellä. Isukki sanoi heti, että dj:n otteet, isäänsä on tullut. :D

Hetken siinä tutkittuaan kätilö kysyi haluamme tietää sukupuolen. No, tottahan toki! Hän muistutti vielä, että ultrasta sukupuolta ei koskaan näe 100 prosenttisella varmuudella, vauvat kun kehittyvät hiukan eri tahtia. Hän pysäytti kuvan suttuisen näköiseen kohtaan, joka oli vauvan jalat ja pylly alhaalta päin kuvattuna, ja kysyi, että katsokaas siitä kumpi on. Katsoimme kuvaa ilman, että kumpikaan sai siitä mitään tolkkua, mutta hyvin selkeä tyttöhän se kuulemma oli! :) Meidän pieni tytön tylleröisemmehän se siellä. Minun suvussani suuri osa on tyttöjä, varsinkin äitini puolelta, mutta miehen suvussa on vallinnut ukkovalta. Joten siellä moni uskoi sen olevan poika. :)

Pikkuisen sivuprofiili leuka rinnassa

Ultrasta lähdettiin hymyssä suin, ei mennyt vaaleanpunaisetkaan vaatteet hukkaan. :) Samalla reissulla, kun kerran Helsingissä oltiin, käytiin allekirjoittamassa vuokrasopimus uuteen kotiimme. Eli meillä muutto edessä parin viikon päästä. Mainitsin aiemmin, että oltiin menoss katsomaan yhtä asuntoa ja siihen samaiseen nyt muutamme. Asunto sijaitsee oikein kivassa paikassa ja on alimmassa kerroksessa, eli rattaillakin on helppo kulkea. Asunto on uudempi ja muutenkin kivempi ja siistimpi kuntoinen, kuin tämän hetkinen. Ainut miinuspuoli muutossa on tietenkin itse muutto. Paljon on pakattavaa ja läpi käytävää ja siivottavaa. Mitään turhaa en halua uuteen asuntoon viedä, vaan kaikesta sellaisesta hankkiudutaan eroon. Jonkin verran olen jo pakannut, mutta paljon on vielä tehtävää. Onneksi muuttomiehiä muuttopäivälle on saatu reilusti ja maalausapuakin uuteen asuntoon on jo tiedossa. :) Eiköhän se siitä. Tulee tehtyä kunnon siivouskin ennen pikkuisen saapumista maailmaan.

Ai niin, synnytyssairaala tuskin on nyt Naistenklinikka, kun se tosiaan on remontissa, mutta täytyy nyt hiukan miettiä Jorvin ja Kätilöopiston välillä. Kätilöopistoa olen kyllä miettinyt, kun siitä, että synnytyssalissa on porukkaa kun pipoa, voi olla jotain hyötyäkin, tarkoitan siis opiskelijoita sun muita.

Käytiin myös lapsimessuilla sunnuntaina. Oli kyllä kiva kokemus, vaikka oma lapsi mahassa vielä onkin. Mukaan tarttui söpö muumikassi, vaippoja ja tutti. Paljon muutakin kivaa olisi varmasti ollut, mutta nuorimmille seuralaisille (alle 1v ja 3v) vajaan parin tunnin kiertely oli ihan tarpeeksi. :)