NP-ultra

Noin viikko on kulunut ultrasta Naisten Klinikalla. Aika oli lääkärille, joka kyllä oli ehkä jokseenkin turhaa, koska samat asiat olisi varmastikin voinut todeta kätilökin. No, saavuimme Naisten Klinikalle ja etsimme äitiyspolin oven. Meinattiin kävellä ohi, kun ovi oli niin pieni, että mietin kuinka ihmeessä viimeisillään raskaana olevat naiset mahtuvat ovesta edes sisään, kun melkein sivuttain sai kulkea... :D Myös odotushuone oli ehkä 1,5x4m ja siinä sai istua muiden kanssa melkein sylikkäin. No, odotushuone tulikin tutuksi, kun aikamme oli 45 minuuttia myöhässä, eikä edes pahoitteluita kuulunut. Lääkäri tokaisi ensimmäiseksi, että tämähän on siis toinen lapsesi ja taas sain korjata, että ensimmäinen lapsi, neljäs raskaus. Kovin hyvin ei informaatio kyllä tahojen välillä kulje. Paikalla ollut kätilö joutui neuvomaan lääkäriä ultratessa, että mistä se niskaturvotus nyt lasketaankaan. Sen lisäksi kone rypisti melkein kaikki tulosteet, joten saimme mukaamme vain yhden ryppyisen ja yhden muuten vain epätarkan kuvan, he kuulemma joutuvat pitää paremmat kuvat itsellään ainakin raskauden ajan. Aion kyllä ihan varmasti pyytää niitä itselleni myöhemmin, saa nähdä onnistuuko.

Mutta kaiken kaikkiaan vauvalla oli kuitenkin kaikki hyvin. Kuulemma oli oikein kuvauksellinen, kun oli heti oikeassa asennossa. Kovin rauhallinenkin oli, mutta kätilön heilutellessa vatsaani saatiin pikkuiseen kuitenkin vähän liikettäkin. Mutta, koska vauvalla oli kaikki hyvin, ei meitä otettu mihinkään seurantaan tai muuhun. Kilpirauhas-labraan sain lääkäriltä lähetteen ja he kuulemma soittelevat, jos tuloksissa on jotain ja lääkeannosta pitää muuttaa. Ajattelin kyllä soittaa joka tapauksessa tulosten perään, sillä haluan pitää arvoista kirjaa itsekin. Seuraavan ultran tekeekin sitten kätilö. Ehkä se on jopa parempi, jotenkin on tullut sellainen fiilis, että kätilöt kun tekevät sitä varmasti enemmän, ovat he siinä myös parempia.

Täytyy muuten siitäkin mainita, kun muutama päivä ennen ultraa minulle ilmestyi hyvinkin omituinen kipu alavatsaan tai jonnekin. Kun astui painon oikealle jalalle, meinasi pettää jalat alta, kipu oli sietämätön. Mutta makuulteen kipua ei tuntunut ollenkaan. Välillä kipu tuli ja sitten taas katosi. Mainitsin asiasta lääkärille, mutta hänen mielestään sillä ei ollut mitään tekemistä raskauden kanssa, sillä oireeni muistuttivat loppuraskauden oireita. Itse olen kuitenkin eri mieltä. Minulla kun on yliliikkuvat nivelet, luulen kivun johtuneen jostain lantion seudun löystymisjutuista. Nyt kipua ei ole ollut, saa nähdä tuleeko takaisin vielä. Naisten Klinikan lääkäri käski mennä yleislääkärille, jos kipu ei mene ohi.

Ai niin, vaikka 15.9.2013 olisi ollut niin sopiva laskettuaika miehen syntymäpäivän takia, niin se nyt muuttui sitten kuitenkin vielä 14.9. No, onpahan päivän lähempänä. :)

Tässä pikkuisemme rv 12+3