sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Kotidoppler

Jee, se toimii!
Ostin reilu vuosi sitten halvan kotidopplerin, Angelsounds-merkkisen. En vain silloin ennättänyt päästä testaamaan sitä, kuten en myöskään viime kesänä. Mutta nyt, tänään vihdoin löysin kyseisellä laitteella pikkuisen sydämen sykkeen, eikä mennyt kuin pari minuuttia etsimiseen. Sydän löi suunnilleen hurjat 170 kertaa minuutissa. Kuinka ihanaa olikaan saada varmistus, että toinen vielä matkassa. Mieskin ehti juosta toisesta huoneesta kuuntelemaan. Kiva tietää, että laite tosiaan toimii. Laitteen pystyy myös liittää tietokoneeseen, jolloin sydänääniä voi myös nauhoittaa. Täytyy sitäkin kokeilla.

Tänään alkoi myös 12. raskausviikko. Eli kohta on kriittisimmät ajat takana ja vapun aikaan saataisiin ehkä jo tietää onko pikkuinen tyttö vai poika. Hieman ollaan aavisteltu, että tyttö olisi, mutta aika sen näyttää. Voi kun aika kuluisi nopeasti.

Pahoinvoinnista olen päässyt jo melkein kokonaan, välillä tulee hyvin hetkittäisiä pahoinvointiaaltoja, mutta onneksi enää harvoin, en sitten tiedä auttaisiko syömäni hormonit siihen. Mutta rakkoa on kohtu ruvennut kaiketi sen verran painamaan, että vessassa saa juosta koko ajan. :D

Taas on tullut myös vaatteita osteltua kirpparilta kassillisen verran. Täytyy taas joku kerta laittaa vähän kuvia. :)

perjantai 15. helmikuuta 2013

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Viime kirjoituksesta onkin aikaa, paljon on ehtinyt tapahtua. Muutama viikko sitten raskausoireeni loppuivat kuin seinään ja olin jo aivan varma, että huonoja uutisia kuulisi taas ultrassa. Aikasitin siis yksityiselle varattua ultraa viikolla, mutta sitä ennen oli kuitenkin neuvola. Neuvolassa meillä oli sama hoitaja kuin vuosi sitten, joka oli nyt onni. Kuulessaan epäilyistäni hän suhtautui asiaan todella positiivisella tavalla ja sanoi, että nyt on tutkittava lisää. Hän passitti minut labraan, ja sovimme seuraavalle viikolle uuden ajan, jolloin tietäisimme onko pieni vielä täysillä matkassaja voisimme suunnitella jatkoa sitten sen mukaan.

Labrakokeissa selvisi, että minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpirauhasen tuottama tyroksiini on erittäin tärkeä hormoni ihmiselle, varsinkin raskausaikana. Ja tyroksiini puute tai vajaus raskausaikana voi aiheuttaa muun muassa keskenmenoja tai ennenaikaisen syntymän. Tunnistin myös itseni kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista hyvinkin vahvasti. Vaikka vajaatoiminta vaatii lääkitystä ja seurantaa, diagnoosi oli helpotus. Tälle voidaan tehdä jotain. Usein lääkkeiden vaikutus alkaa näkyä parin viikon kuluttua niiden aloituksesta ja elämä kirkastuu. Olen nyt syönyt niitä vajaa viikon ja odotan innolla tuloksia. Kuukauden päästä aloituksesta tarkastetaan annoksen sopivuus verikokeella.

Myös muita hyviä uutisia selvisi samana päivänä, kun ultrassa näkyi jo niin ihmistä muistuttava pieni hahmo, jonka sydän pomppasi 161 kertaa minuutissa. Hetkeksi huokasin helpotuksesta, tosin mikään ei vieläkään ole varmaa, mutta koitan ajatella positiivisesti ja päivän kerrallaan.
Ultrassa myös laskettu aika muuttui, kun pikkuinen ei ihan vastannut kuukautisten mukaan laskettuja viikkoja. Laskettu aika olisi nyt 15.9. joka sattuu olemaan myös tulevan isukin syntymäpäivä, toivotaan, että se olisi hyvä merkki.

Neuvolassa saatiin sitten lähete Naisten Klinikalle, jossa meillä on niskapoimu-ultra reilun parin viikon kuluttua ja jonne toivottavasti pääsemme myös tarkempaan seurantaan riskiraskauteni takia.

Tänään on siis rv 9+5 ja raskausoireetkin ovat palautuneet, tosin pahoinvointi ei ole ollut enää ihan kamalaa. Toivotaan, että nyt kun vetelen kaikenlaisia hormoneja, niistä olisi apua ja syyskuussa meillä olisi pieni käärö sylissämme.

Pikkuinen rv 7+6